Kämyt lietsovat vihaa monia tummaihoisia vastaan vetoamalla siihen, että näiden kulttuurissa harjoitetaan verikostoa. Mutta tiedättekö, mistä verikosto syntyy?
Verikosto on järkevä tapa toimia silloin kuin rikos on tapahtunut eikä ole poliisia eikä lakia, ja rikoksen tehneestä tiedetään vain mihin perheeseen, sukuun ja porukkaan hän kuuluu. Silloin kostetaan sille porukalle.
Netin nimettömyys on houkutellut Jussi Halla-ahoa palvovat zombit solvaamaan ja halventamaan ihmisiä nimimerkkien takaa. Näin he välttyvät poliisilta ja oikeus-laitokselta. Mutta siellä missä ei ole oikeutta eikä poliisia, siellä haetaan aina oikeutta toisin keinoin. Mikä on se keino joka täyttää oikeuden ja poliisin tyhjäksi jättämän tilan? Mikä on se ihmisen luonteeseen kuuluva tapa hakea oikeutta siellä missä oikeutta ei ole, löytää syyllinen siellä missä poliisi ei voi tutkia?
Se on verikosto.
Tässä tapauksessa verikosto suuntautuu kaikkiin, jotka ovat Halla-ahosta hyvän sanan sanoneet. Vainon uhrit eivät tiedä kuka Halla-aholaisista heitä on solvannut ja vainonnut. Mutta yhden asian he tietävät vainoojastaan: sen, että tämä oli Halla-ahon kannattajia. Joten he ovat valmiita kostamaan kelle tahansa, joka heidän kuultensa sanoo Halla-ahosta hyvän sanan.
Tämä ei ole uhkaus. Tämä on alkeellista tietoa ihmisen luonteesta. Sellaista tietoa joka on jokaisella poliisi-konstaapelilla ja tuomarilla. Mutta Halla-aholaiset ovat sotkeneet päänsä nationalismillaan ja rotu-hypoteseillaan niin että eivät enää ymmärrä sitä mikä on kaikille ihmisille yhteistä neanderttalin ajoista saakka.
Kun Halla-aholaisten terrorin uhri kuulee jonkun satunnaisen tuttavuuden ylistävän vainoojaansa - hän tappaa. Hän tappaa vaistomaisesti. Veri huutaa hänessä: tämä on nyt NIITÄ. Sinä et voi olla olemassa, jos hän on olemassa - sinä voit olla olemassa vain jos häntä ei ole olemassa. Tämä tämmönen menee takaisin ihmisapinan aikaan asti. Meillä on lait ja poliisi juuri siksi että tähän ei tarvitsisi mennä. Mutta jos jokin porukka esim. Halla-aho kavereineen onnistuu terrorisoimaan ihmisiä joutumatta lain eteen, silloin apinan vaistot heräävät heti. Loukattu kunnia huutaa verta. Veri huutaa kostoa. Ryhmä, jolle voi kostaa, rajataan, ja sille kostetaan. Halla-aholaisten uhrit tunnistavat vainoojansa siitä, että nämä kannattavat Halla-ahoa.
Aivan rauhallinen ihminen, joka vihellellen kuorii sipulia, saattaa äkkiarvaamatta iskeä puukon vatsaan, kun toinen alkaa selittää Halla-ahosta. Hän ei välttämättä itsekään tajua sitä tekevänsä. Sillä se on veri ja vaisto, joka käynnistyy yhtäkkiä. Veri ja vaisto tunnistaa: tämä on nyt niitä, joita ei saa olla.
Jos haluatte välttyä tältä, myöntäkää rikoksenne, menkää nöyrinä ja siivolla oikeuteen ja iloisin mielin vankilaan. Mutta niin kauan kuin on yksikin terrorinne uhri, joka ei ole saanut oikeutta lain ja poliisin kautta, joudutte pelkäämään sitä sipulinkuorijan puukkoa, joka äkki-arvaamatta survaistaan suoliin.
Tämä ei ole uhkaus. Tämä on vain sellasta perustietoa ihmis-luonnosta joka on päässyt kämylineiltä unohtumaan.
